Harvat tai ohuet hiukset?
Harvat tai ohuet hiukset, vaikka ei ennen ollut – voiko niille tehdä jotain? Harvojen tai ohuiden hiusten taustalla voi vaikuttaa monta tekijää. Perinnölliset ominaisuudet ja erilaiset elämänvaiheet vaikuttavat hiusten lähtöön. Myös monilla muilla tekijöillä, kuten hiustenhoitorutiineilla ja ravinnolla voi olla vaikutusta hiusten harvenemiseen.
Usein harventuneet hiukset voi tunnistaa siitä, että päänahka kuultaa hiusten läpi. Hiusten lähtöä voidaan tutkia myös lääkärin suorittamalla tukistuskokeella. Jos tukistuskokeessa hiuksia lähtee päänahasta kolme tai vähemmän, tulos on normaali. Jos hiuksia lähtee viisi tai enemmän, on hiustenlähtö runsasta. Tarvittaessa voidaan tehdä laboratoriotutkimuksia harvojen hiusten taustalla vaikuttavien syiden selvittämiseksi. Näihin voi lukeutua muun muassa kilpirauhasen toiminnan ja veren A-vitamiinipitoisuuden selvittäminen.
Eri lähteistä löytyy monenlaista, toisinaan ristiriitaistakin, tietoa harvojen hiusten taustalla vaikuttavista tekijöistä. Seuraavassa käydään läpi niistä muutamia.
Ikääntyminen näkyy hiusten harvenemisena
Ikääntyminen näkyy hiuksissa ja tämä on yleensä normaali fysiologinen ilmiö. Ikääntyessä hiukset ohenevat hiuksen läpimitan pienentyessä. Kasvuvaihe lyhenee eli hiukset eivät enää kasva samaan pituuteen ennen irtoamistaan, kuin ennen. Myös hiusten määrä vähenee. Naisilla erityisesti vaihdevuosien aikainen estrogeenihormonin määrän väheneminen näkyy hiusten kunnossa. Hiukset menettävät tällöin jäntevyyttään ja muuttuvat ohuemmiksi.
Ikääntyessä yleisin hiustenlähdön syy miehillä ja naisilla on niin kutsuttu miestyyppinen tai naistyyppinen kaljuuntuminen (androgeeninen alopecia). Tämä on perinnöllinen mieshormonien (androgeenien) välittämä ominaisuus. Miehillä hiusten harveneminen alkaa aiemmin, toisinaan jo ennen 20. ikävuotta ja johtaa usein päälaen kaljuuntumiseen. Naisilla hiustenlähtöä tapahtuu tasaisesti ympäri päätä ja kaljuuntumista harvoin nähdään. Naisilla estrogeenihormoni saattaa suojella tältä perinnölliseltä hiusten lähdöltä, jolloin hiusten harveneminen on hitaammin etenevää ja harvinaisempaa.
Raskausajan moninaiset vaikutukset
Raskauden aikana ja sen jälkeen hiukset ovat myllerrysten kourissa. Hiukset näyttävät yleensä raskausaikana hyvinvoivilta ja kiiltäviltä. Hiuksia ei lähde ja kasvu on voimakasta. Tämä johtuu siitä, että tavallista useammat hiustupet siirtyvät raskausaikana kasvuvaiheeseen. Joitakin kuukausia synnytyksen jälkeen tilanne kuitenkin muuttuu. Hiuksia lähtee tällöin paljon koko pään alueelta ja hiukset muuttuvat harvemmiksi. Suuri määrä hiuksia on tällöin siirtynyt lepovaiheeseen, jonka jälkeen ne irtoavat. Tätä tapahtumaa kutsutaan myös nimellä akuutti telogeeninen hiustenlähtö. Tilanteessa lohduttaa onneksi se, että tämä on itsestään korjautuva ilmiö. Harvenneet hiukset palautuvat entiselleen yleensä viimeistään vuoden kuluessa tapahtuneesta.
Stressi, sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat myös hiuksiin
Hiusten harvenemista / ohenemista voi tapahtua myös muun muassa sairauksien, leikkausten ja joidenkin lääkkeiden käytön seurauksena. Myös tällöin puhutaan usein telogeenisestä hiustenlähdöstä, eli hiuksia lähtee tasaisesti koko pään alueelta. Usein tällaista hiustenlähtöä edeltää 2-4 kuukautta aiemmin voimakas fyysinen stressitilanne, kuten edellä mainitut synnytys, leikkaus ja vaikeat infektiot. Myös dramaattinen painonlasku voi aiheuttaa vastaavaa hiusten lähtöä. Tosin tällöin yhtenä tekijänä voi olla myös ruokavalion niukkuus.
Keski-ikäisillä naisilla esiintyy toisinaan kroonista telogeenista hiustenlähtöä. Tällöin hiustenlähtö voi jatkua vuosia.
Harvat hiukset – mitä kannattaa huomioida hoitorutiineissa?
Hiusten hoitorutiineilla voit vaikuttaa hiusten terveyteen. Harvat / ohuet hiukset voivat olla seurausta vääränlaisista tavoista hoitaa ja käsitellä hiuksia. Hiuksia voi harventaa erilaiset fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Hiuksia on hyvä kammata säännöllisesti, mutta liiallinen kampaaminen voi vaurioittaa hiuksia. Samoin voi käydä, jos hiuksia pitää usein tiukalla ponihännällä/leteillä, suosii rastoja, käyttää lämpöä hiusten käsittelyyn tai värjää hiuksia usein. Näiden tekijöiden suosiminen saattaa aiheuttaa osittaista hiusten menetystä, jolloin hiukset harvenevat. Tilaa kutsutaan lääketieteessä myös nimellä traktioalopesia, jolloin hiuksia lähtee läiskittäin otsan ja ohimoiden hiusrajasta. Jos ylimääräistä hiustenlähtöä ilmenee, kiinnitä huomiota hoitorutiineihisi ja pyri välttämään ylimääräistä hiuksiin kohdistuvaa vetoa ja ärsytystä.
Onko ruokavaliolla väliä?
Hiusten terveyden kannalta on oleellista, että ruokavalio on monipuolinen, sisältäen riittävästi hiilihydraatteja, proteiinia ja hyvänlaatuisia rasvoja. Jos hiusjuuret toimivat edelleen hiustenlähdöstä huolimatta, hiustenlähtö ei ole pysyvää vaan hiukset palautuvat ajan kanssa ja niiden ravinnonsaantiinkin voidaan vaikuttaa. Huono ravitsemus voi näkyä muun muassa hiusten harvenemisena. Kannattaa siis kiinnittää huomiota siihen mitä syö.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on arvioinut usean ravintoaineen vaikutusta hiusten terveyteen. Muun muassa biotiinilla havaittiin olevan vaikutusta hiusten normaalina pysymiseen. Hiusterveyden kannalta on siis hyvä kiinnittää huomiota tiettyjen ravintoaineiden saantiin ruokavaliosta.
Toisissa selvityksissä on havaittu, että raudanpuute voi olla tekijä, joka aiheuttaa hiusten harvenemista. Tätä epäiltäessä on hyvä tarkistaa tilanne laboratoriotutkimuksella. Ravinnosta rautaa saadaan lihasta, sisäelimistä ja täysjyväviljasta. Eläinkunnan tuotteista saatava hemirauta imeytyy paremmin kuin kasvikunnan tuotteista saatava rauta.
Ylimäärin A-vitamiinia saaneilla henkilöillä on todettu liiallista hiusten lähtöä. Saannin normalisoituessa, hiukset ovat pysyneet päässä normaalisti.
Mikäli omien hiusten tilanne mietityttää, kannattaa asiasta keskustella lääkärin, apteekkihenkilökunnan tai muun hiusalan ammattilaisen kanssa.
